Salamaniskugeneraattori

SOVELTAMISALA

Tämä iskujännitegeneraattorin testausjärjestelmä soveltuu ensisijaisesti 35 kV:n ja sitä matalampien jännitteiden täysaaltoisen salamaniskutestaukseen. Sitä voidaan käyttää myös muiden tuotteiden iskutestaukseen.

Yleiset käyttöolosuhteet

Korkeus: 1000 m

Ympäristön lämpötila: -5 °C – +40 °C

Suhteellinen kosteus: 90 %

Päivittäinen maksimilämpötilavaihtelu: 25 °C

Käyttöympäristö: Sisätiloissa

Ilman johtavia pölyhiukkasia

Ei tulen- tai räjähdysvaaraa

Ei metalleja tai eristeitä syöviä kaasuja

Virtalähteen jänniteaaltomuodon on oltava todellinen siniaalto, jonka aaltomuodon vääristymisaste on <5 %

Määräystenmukaisuusstandardit

GB/T 311.1 Eristys ja koordinaatio korkeajännitteisessä siirto- ja muuntolaitteistossa

GB/T 16927.1 Korkeajännitetestitekniikka - Osa 1 - Yleiset testivaatimukset

GB/T 16927.2 Korkeajännitetestitekniikka - Osa 2 - Mittausjärjestelmät

GB/T 16896.1 Digitaalinen rekisteröintilaite korkeajänniteiskujen testaukseen

JB/T 7616 Jyrkän aaltomuodon iskukestävyystesti korkeajännitejohtoeristeille

DL/T 557 Jyrkän aaltomuodon iskutesti korkeajännitejohtoeristeille: Määritelmät, testimenetelmät ja kriteerit

BF 24001 Iskujännitetestin toteutustiedot

Nimellisarvojen arvot

1. Nimellisjännite: 400 kV

2. Nimelliskaskojännite: 100 kV

3. Kokonaisiskukapasitanssi: 0,25 mikrofaradia (yksittäinen pulssikondensaattori 2 mikrofaradia/50 kV, yhteensä 8 kpl).

4. Kaskojen kokonaismäärä: 4 kaskoa

5. Standardiaaltomuodon parametrit:

Standardi lightning-iskujännitteen kokonaistaajuus, 1,2/50 s jännitteen hyötysuhde > 85 % (yli 90 % tyhjäkäynnillä 300 pF);

Iskujännitteen aaltomuodon parametrit ja niiden poikkeamat täyttävät kansallisten standardien GB311 ja GB16927 vaatimukset.

6. Pienin lähtöjännite yli 10 % nimellisjännitteestä

7. Käyttökesto: Yli 70 % nimellisjännitteestä jatkuvaa käyttöä voidaan käyttää latautumalla ja purkautumalla 120 sekunnin välein; alle 70 % nimellisjännitteestä jatkuvaa käyttöä voidaan käyttää latautumalla ja purkautumalla 60 sekunnin välein.

Pääasialliset komponentit

1. Latausosa

(1) Käytetään vakiovirtalaitetta;

(2) Käytetään öljyllä täytettyä latausmuuntajaa, toisiojännite on 85 kV, nimellisteho on 5 kVA;

(3) Käytetään 2DL-200kV/200mA korkeajänniterektifikaattorin piisisarjaa, käänteinen kestojännite on 200 kV, keskimääräinen virta on 0,2 A, korkeajänniterektifikaattorin piisisarja on asennettu latausmuuntajan viereen, ja latausjännitteen napaisuus voidaan kääntää automaattisesti välitysmekanismin avulla. Ohjauspaneelissa on napaisuuden vaihtokytkintä;

(4) Korkeajänniterektifikaattorin piisisarjan suojavastus tehdään eristysputkeen kierretystä lakatusta vastuslangasta induktiivisella kierroksella;

(5) Käytetään sivustaltaan symmetristä vakiovirtalatausmenetelmää;

(6) Automaattisessa ohjauksessa vakiovirtalatauslaitteen on säilytettävä enintään ±1 %:n poikkeama asetetusta jännitteestä 10–100 %:n alueella nimellislatausjännitteestä, ja latausjännitteen epävakaus ei saa ylittää ±1 %. Latausjännitteen säätötarkkuuden on oltava 1 %;

(7) Käytettäväksi tulee kaksi DC-vastusjakajaa, käyttäen 50 kV:n, 300 MΩ:n öljyssä upotettuja metallikalvovastuksia. Alhaisen jännitehaaran vastus asennetaan jakajan alaosan liitäntälaippaan, ja alhaisen jännitehaaran jännitesignaali johdetaan ohjauspaneeliin varatulla kaapelilla;

(8) Automaattisen maadoitussuojakytkimen on käytettävä sähkömagneettista maadoitusmekanismia, jonka avulla pääkondensaattori voidaan automaattisesti oikosulkea ja maadoittaa suojavastuksen kautta, kun testi pysäytetään;

(9) Vakiovirtalatausinduktori, kondensaattori, latausmuuntaja (mukaan lukien korkeajännitetasasuuntaajan piirilevy ja napaisuuden muunnoslaite) sekä sen suojavastus, automaattinen maadoituskatkaisija ja eristystuki on asennettu yhdelle alustalle;

2. Pääkappale

(1) Päärakenne käyttää neljäsarakkerakennetta, jossa teräsrunko koostuu neljästä liittimestä ja kahdesta rinnakkain asennetusta kondensaattorista, muodostaen vakaan yhden tason rakenteen. Päävarusteet ovat neljä tasoa, muodostaen yhdistetyn tornirakenteen, jossa kukin taso on asennettu asteittain toistensa päälle, mikä tekee rakenteesta helposti purkaantuvan ja huollettavan, ja koko rakenne on stabiili;

(2) Pääkappale käyttää epäsymmetristä vakiovirtalatausmenetelmää, vakiovirtasäätöä, joka on jatkuvasti säädettävissä nollasta asetettuun jännitteeseen asti, ja latausvirtalähde sammutetaan automaattisesti sytytyspurkauksen hetkellä. Jokaisen tason nimellisjännite on 100 kV;

(3) Pääkappaleen eristävällä kannattimella on nelitasoinen tornirakenne. Jokaisella tasolla on kaksi MWF50-0,6 rautakuorista öljyllä käytettyä pulssikondensaattoria, latausvastuksia, aaltomuodon etuosan vastuksia, aaltomuodon jälkiosan vastuksia ja sytytyspalloa, jne. Kaikki synkroniset purkaukset sijoitetaan suljettuun eristykseen, ja palloväli voidaan säätää manuaalisesti tai automaattisesti ohjauspaneelin kautta.

(4) Yksittäinen pulssikondensaattori on 2,00 ± 0,05 F, tasajännite on 50 kV, kondensaattorin induktanssi on 0,2 H, ja se käyttää yhdistelmäkalvoa öljyllä eristettynä. Normaalissa käyttötilassa ja käyttöympäristössä kondensaattorin liitäntäosa kestää 15 kg:n pystysuuntaisen vetovoiman, samalla kun varmistetaan, ettei sitä vahingoitu tai vuoda öljyä;

(5) Aaltopää (etuosan) vastus ja aaltojalka vastukset ovat molemmat levytyyppisiä ja kierretty ilman induktanssia. Niiden oma induktanssi on 2,5 H (induktanssin vähentämisen tarkoituksena on lisätä kuormituskapasiteettia. Erittäin suurille kuormille (kuten yli 5000 pF) tämä voidaan saavuttaa käyttämällä sopivaa ulkoisten modulointikondensaattorien ja modulointivastusten yhdistelmää kuorman lisäämiseksi). Liittimet ovat kaikki jousikuormitettuja;

(6) Aaltopään (etuosan) ja aaltojalan vastuspidikkeet voidaan kytkeä rinnakkain neljällä vastuksella samanaikaisesti. Aaltopään ja aaltojalan vastukset ovat yhtä pitkiä ja niitä voidaan käyttää yleisesti. Jokaisella tasolla on sijainti ylimääräisten modulointivastusten ja oikosulkutankojen säilyttämiseksi. Generaattoria voidaan helposti käyttää sarjakytkennässä asettamalla oikosulkutangot paikoilleen;

(7) Koko sarja sisältää

7.1 2 joukkoa salaman aaltopäävastuksia;

7.2 2 joukkoa aaltojalan vastuksia;

7,3 1 joukko latausvastuksia (1 varaosa);

(8) Ensimmäisen vaiheen pallokaasu käyttää kaksipuolista napaisuuden liipaisua, ja toisesta neljänteen vaiheeseen kaikki käyttävät kolmikaisuista pallokaasun sytytystä. Samanaikaisen toiminnan epäonnistumisaste tai hylkäysaste ei ylitä 2 %; synkronointialue on ≥20 %;

(9) Jokaisen pallokaasun välinen etäisyys säädään lineaarisesti moottorin ohjauksella. Ohjausjärjestelmä osoittaa varausjännitettä vastaavan pallon etäisyyden. Siirto rakenneessa on ylä- ja alarajojen kytkimet;

(10) Pallokaasun etäisyyttä voidaan säätää manuaalisesti tai automaattisesti ohjausjärjestelmällä;

(11) Pääosaa voidaan käyttää rinnakkain kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Rinnankytkentä sauva käyttää yhtenäistä liitäntäosaa helpon vaihdettavuuden vuoksi. Laitteeseen voidaan asettaa ylimääräisiä aaltomodulaatiovastuksia vaikuttamatta sähköiseen suorituskykyyn;

(12) Jokaisella vaiheella testauksessa on kiinnike aaltomodulaatiovastusten ja yhdistävien sauvojen säilyttämiseksi;

(13) Jokainen vaihe käyttää kahdella päädyllä tiivistettyä eristysputkea, jolla on hyvä tiiviysominaisuus;

(14) Vaiheiden välillä on otettu käyttöön koronatorjuntatoimenpiteitä. Latausprosessin aikana ei näy selvää koronaa.

(15) Välivaiheen eristys ja mekaaninen tuki kestävät 100 kV:n tasajännitteen ilman purkausta.

(16) Generaattorin yläosassa on asennettuna jännitetasapainotuskansi.

3. 400 kV:n heikosti vaimennettu kondensaattorijännitejaotin

Korkeajännitehaaran kondensaattori koostuu yhdestä osasta, jonka nimellisparametrit ovat 400 kV / 600 pF ja nimellinen ukkospurskahduksen kestojännite on 400 kV. Jännitejaotin on varustettu matalajännitehaaran kondensaattorilla, jossa jännitejaokohtaus on 1000 ja jännitejaon tarkkuus alle ±1 %;

Impulssijännitegeneraattorin ohjaus- ja tietokonepohjainen aaltomuodinantarkastelujärjestelmä

1.Yleiskatsaus

2. Ohjausjärjestelmän päätoiminnot: ohjaus ja tietokonepohjainen mittaus.

• Manuaali-/automaattilataustila: Säädä latausjännitettä manuaalisesti.
• Synkronoi palloaukon latausjännitteen kanssa manuaalisesti säätääksesi aukon etäisyyttä ja näyttääksesi todellisen etäisyysarvon.
• Latausnopeuden valinta: Käyttäjät voivat valita kaksi latausnopeutta testitarpeiden mukaan.
• Standardoitu aaltomuodon muokkausjärjestelmä mahdollistaa aaltomuotojen mittaamisen raahaamalla ja pudottamalla hiirellä, ja aaltomuotoja voidaan helposti suurentaa ja pienentää.
• Ylijännite- ja ylivirtasuojaus automaattisella maadoituksella.
• Automaattinen sytytys: Manuaalisesti ohjattava.
• Hätäpoiskytkentä: Toisin kuin manuaalinen poiskytkentä, hätäpoiskytkentä katkaisee pääpiirin virran painamalla nappia. Tätä käytetään hätätilanteissa, kuten ohjainhuoneen sähkökatkossa.

3. Järjestelmän rakenne

Järjestelmän rakennediagrammi on esitetty kuvassa 2:

Kuva 2 vihreällä viivalla ympäröity alue edustaa integroitua mittausta ja ohjausjärjestelmää. Alempi tietokone on suoraan yhteydessä impulssijännitegeneraattoriin, virtalähteeseen ja katkaisimeen. Kaikki perustasoiset toiminnot, kuten releiden avaaminen ja sulkeminen, ohjataan alemman tietokoneen avulla. Ylempi tietokone on yhdistetty alemmassa tietokoneeseen optisella kuidulla ja lähettää komennot alemmalle tietokoneelle, jotta ohjataan generaattoria, virtalähdettä ja katkaisinta. Alempi tietokone kerää jatkuvasti tietoja, hakee nykyisen tilan ja siirtää jatkuvasti kerätyn tiedon ylemmälle tietokoneelle. Jännitteenjakajan jännite- ja virtasignaalit on kytketty ylempään tietokoneeseen mittausmodulin kautta.

4. Tekniset parametrit

Tarkka täydellinen sarja